Karjalan Ratsujääkärirykmentti vapaussodassa 1918 (2009)

Suomen Hevosurheilumuseon 2009 erikoisnäyttelyn teemana on Joensuussa maaliskuussa 1918 perustetun Karjalan Ratsujääkärirykmentin syntyhistoria ja siihen vaikuttaneet tekijät. Rykmentti sai kaaderinsa Saksassa jääkäripataljoona 27:ssä palvelleista ratsujääkäreistä, jotka komennettiin perustamaan asevelvollisuuslain nojalla Joensuuhun uusi ratsurykmentti ja viemään se rintamalle meneillään olevassa vapaussodassa.

Kuva näyttelystä museolta

Vuonna 1919 rykmentin nimi muuttui maakunnallisen sijoituspaikkansa mukaan Hämeen Ratsurykmentiksi. Näyttely etenee kronologisesti museon tiloissa, jolloin alakerta esittelee jääkäreiden koulutusta saksassa 1915–1917. Yläkerran tiloissa kävijä tutustuu vapaussodan aikaiseen Karjalan Ratsujääkärirykmentin perustamiseen.

Rykmentin alkuvaiheet ovat ansainneet oman erikoisnäyttelynsä, onhan rykmentistä ja sen perillisestä noussut monia kansainvälisesti tunnettuja ratsastusurheilijoita ja urheiluvaikuttajia maahamme kuten Yngve Bytzov, Mauno Roiha, Kalle Pakarinen, Werner Wallden, Henrik Avellan, Nestori Lakka ja monet muut, joiden nimet ovat kirjoitetut jalon urheilulajin historiaan. Näyttelyssä yhdistyy kaksi hyvin vaikeata aihetta esineistöltään: suomalaiset Saksassa koulutuksen saaneet ratsujääkärit ja vapaussota-aikainen Karjalan Ratsujääkärirykmentin esineistö. Näyttely on laajin, mitä maassamme on koskaan aiheesta järjestetty.

Kuvia näyttelyaiheeseen liittyvästä kirjasta ”Karjalan Ratsujääkärirykmentti vapaussodassa 1918”

Katso kirjan esittely täältä

Pataljoonan rintamakaistaa Riianlahdella. Asemat olivat kuiviin hiekkamaihin kaivettuja taisteluasemia.

Talvisen Aa-joen taistelumaastoa

Hevostarkastus ratsuosaston talleilla

Jääkäri tekee ilmoitusta kapteeneille Knaths ja Höckert.

Saksassa Libaun kaupungilla af Forselles, von Bonsdorff ja Aula

Joensuun kaupungintalon edessä ratsain Lauri Tilus, Uuno Piirainen, Väinö Lindqvist (Linnanlahti), Väinö Keränen ja Armas Blomqvist

Karjalan Ratsujääkärirykmentin 1. Eskadroona ratsailla Joensuun torilla maaliskuun lopulla 1918

Eversti Ausfeld tapasi Terijoen asemalla KRjR:n komentajan ratsumestari Weckströmin ja majuri von Bonsdorffin.

Kuormastot etenevät kohti Viipuria. Hevosia lepuutetaan loppumattomissa marssiosastoissa.

Valkoisten ratsumiehiä rikkiammutun Viipurin raunioilla

Rykmentti on saanut uuden maakunnallisen nimen: Hämeen Ratsurykmentti. Rykmentin upseeristo esikuntarakennuksen edessä komentajansa kanssa.

Vuonna 1921 Hämeen Ratsurykmentti jättää Hämeenlinnan ja siirtyy osaksi Ratsuväkiprikaatia Lappeenrantaan. Viimeinen kuva HRR:n 2. eskadroonasta Hämeenlinnan asemalla.